"Tapasimme Tallinnan laivalla" ei soinut hytissä, kun pääsi Melodian hyttiin. Turhaa sisustusta ei ole. Pelkistetyn asiallista. Kuka yli-insinööri onkaan keksinyt peiliseinän, joka aukeaa ja muuttaa 1 m2 wc:n kylpyhuoneeksi. Todella luova ilmestys. Kuva oli otettava. Matkalla tutustui meihin suomalaisiin, jotka heti tarttuvat iloliemeen ja alkavat todella rentoutua. Laivalla alkaa vaatiminen - vaaditaan palvelua, jota ei osata ottaa vastaan ja tästä seuraa haukkuminen. Hukatut passit, kadonneet viinakset ja hävinneet rahat. Virolaisten syytä kaikki. Mitä myyvät alkoholia niin halvalla, että sitä on pakko ostaa, juoda ja kuljettaa. No vähitelleen rentoudutaan. Jotkut rentoutuivat jopa nukkumalla lattiatasolla. Joku on juonut 10 pulloa pientä kuohuviinipulloa ja lepää työn jälkeen pullorivin vieressä. Hellyttävä näkymä. Tallinnassa ilma oli kylmä ja samoin kohtelu. Miten me europorot ollaan jotenkin onnistuttu tekemään itsestämme nyt pilkan kohteita ja aiempi ylemmyyden tunne on muuttunut jopa kateellisuudeksi. Virossa osataan kiertää ne happamat toimet palvelussa, joista suomalaiset eu-porot siis tunnetaan. Jälkineuvostoliittolaisen asenteen sopivuus kansainväliseen palveluun ilmenee parempana, kuin tämä suomalainen koulutettu palveluasenne, jota ylistetään muualla. Kuitenkin on siis myönnettävä, että yhdestä asiasta ollaan samaa mieltä muiden matkustajien kanssa. Alkoholia on hinnan takia ostettava ja sillä jopa tienaa matkan hinnan. Jos laivalla ei olisi alkoholia myynnissä tai tarjolla olisi murjottavia tuppisuita katsottava koko 4 tuntia ja perillä irtoaisi todella rankasti. Hyvä ja kiintoisa reissu ja ei ainakaan vuoteen tarvitse toistaa tätä kuviota. Kiitos kaunis Melodian väelle ja sille naismatkustajalle, joka kaatoi kalja- ja siiderikuormansa varpaalleni laivalta pois tultaessa. Kynsi on jo irronnut ja kasvattelen uutta. Kesää kohti....